Friday, July 24, 2009

Me quedan 2 semanas y 6 dias

Huomenna on viimeinen paivamme Mi Calletassa. Viimeisen viikon vietamme luultavasti taas toisessa keskuksessa, talla kertaa viela etelemmassa (mita etelampaan mennaan sita kurjempaa) kuin missa asumme. En ole mitenkaan innoissani siita, etta taas heti, kun oppi muistamaan kaikkien lasten nimet, vaihdetaan taas paikkaa. Mut Mi Calletan lapset ovat koko ensi viikon luokkaretkella rannikolla, joten ei sille mitaan voi. Olen surullinen siita, etta joudun huomenna hyvastelemaan lapset. Joihinkin on kiintynyt tosi paljon. Lisaksi oon paiva paivalta oppinut enempi ymmartamaan mita sanovat -koska puhuvat nopeasti ja epaselvasti- ja eilen askarrellessamme yhdessa vieterimatoja, en joutunut kertaakaan sanomaan, etta en ymmarra.
Viikonlopun vietamme Quitossa. Huomenna menemme katsomaan reggae-bandeja ja sen jalkeen baarin, lauantaina jotain perusturistimia ja illalla meen Gabyn luo ja oon siella yota. Sunnuntaina mennaan Pinchincha-vuorella lahelle Quitoa, ja laskeudutaan sielta. Se kestaa kavellen nelja tuntia. Muut tytot ovat hyvin paattavaisina lahdossa ensi ensi viikonloppuna kiipeamaan Cotopaxille. Itse mietin viela, koska tuo kolmen paivan reissu maksaa $100. Lisaksi pitaa olla tosi hyvassa fyysisessa kunnossa, koska kiipeaminen tossa korkeudessa lumen seassa ei ole mitenkaan helppoa. Muut ovat aloittaneet jo aamujuoksulenkit, itse aion messiin huomenna puoli seitsemalta. Heille myos tuo lumi-yksityiskohta on tosi eksoottinen ja ovat ihan innoissaan, itse olisin ehka mieluummin nakematta enaa yhtaan lisaa lunta. Mutta saa nahda! Yritan saastaa mahdollisimman paljon rahoistani New Yorkiin :D

Ai niin, viimeiset sanat, jotka Jukka Hameenlinnasta mulle sanoi, olivat "koita selvita". Naureskellessani tata muille tytoille, olivat ihan ihmeissaan, etta miten noin voi sanoa. Kun on niin pessimistista. Mutta kuinka suomalaista :---D

Toissapostauksessani esittelemani pojasta, Oswaldosta (ei Oswald), on tullut mun lemppari (olisin niin epapateva opettaja) ja oon aina aamuisin innoissani menossa toihin, koska paasen hengaan sen kans :)) Huominen on sikalikin varmasti vaikea. Oswaldo on lisaksi innokas valokuvaaja ja inttaa multa kameraa monta kertaa paivassa. Yleensa suostun, koska mielellani otan vastaan lisaa kuvia.

DSC05414.jpg picture by keetuuup
DSC05415.jpg picture by keetuuup
DSC05408.jpg picture by keetuuupDSC05413.jpg picture by keetuuup
Viimeisimman kuvan otin mina.; huomaa ehka kohdistuksesta, etta mulla on enemman kokemusta tasta valokuvauksen alalajista.
Oswaldo kysyi multa eilen, etta puhunko ketsuaa, koska en ymmarra kaikkia sanoja espanjaksi :')

Amazonia-postauksesta unohtuivat uintikuvat, joten ne tahan loppuun.

DSC05356.jpg picture by keetuuup
DSC05353.jpg picture by keetuuup

PS. Jos joku kaipailee jotain Amerikasta, nyt on viela aikaa ilmoittaa! Tuon niin paljon, kuin rinkkaan mahtuu :D
Ehdotuksia: Converseja, meikkeja, hiusaineita, jotain American Apparellista tms, levyja, karkkia.

3 comments:

Anonymous said...

ahhh. sun matka kuulostaa niin ihanalta , niin erilaiselta , eksoottiselta & upealta.
(voitko uskoa, etta oot OIKEESTI siella!!)

ja heh heh, aina noi new york maininnat naurattaa :D amazonista suoraan kapitalismi helvettiin..

terveisin , tanni

Anonymous said...

olin just tulossa sanoon että mulla ei oo tuliaisten tarve mutta toisiks tannin tullessas?
ja sit se tossa kommentoi. what are the chances. näköjään 100pros.

Maria said...

Hahah, Tanni, oon kans naureskellut, kuin hypocrite oon. Ihan innoissani lahtemassa shoppaileen siella, suoraan ihmisten parista, joilla ei oo ees ehjia kenkia (itsellanihan jo sellaiset 50paria ja aion ostaa sielta lisaa.....) Mutta, "mihinkas se koira karvoistaan paasisi".
Anne, koitan houkutella Tannin matkaan!