Kahden tunnin paasta lahdemme viidakkoon! Sita ennen ajattelin laittaa jakoon kuvia viikon varrelta.


Nama ovat viimeiselta paivalta UESPA:ssa (jota en siis tiennyt). Kaytiin siella museossa, joka oli ihan hiton korkealla. Siella oli jopa paljon kylmempi, kuin alhaalla kaupugissa. Nakymat olivat kylla ihan alyttomat.

Viime sunnuntaina puistossa. Mulla tosiaan oli ilmeisen koti-ikava, haha.


Ekalta tai tokalta paivalta Mi Calletassa. Lapset innostuvat aina kun nakevat kameran ja kaikista pitaa ottaa kuvat + tietty nayttaa se.


Espanjattarien kanssa Mojitoilla toiden jalkeen. Huom. ensimmaisen kuvan etualan WSOY:n sanakirja.

AAAAAawww. Hugo ja Jenifer. Nuo ovat viela siina iassa, etta ei haittaa olla vastakkaisen sukupuolen kanssa pari, mutta sitten jo pari vuotta vanhemmat eivat suostu missaan nimessa.

Nama tytot, Gisele ja Lizbeth, ovat bestiksia :'))

Gabyn kanssa otettiin Amerikan reissun muistoja kunnioittaen asianmukainen kuva (vaihtarivuoden kuvistani varmaan puolet on tallaisia). Variero on kylla huomattava, naytan niin harmaalta.

Corinnan kanssa torstaiaamuna bussia odotellessa. Noilla muilla meni keskiviikko-iltana myohaan baarissa ja Corinna tahtoi tietaa, kuinka vasyneelta/krapulaiselta nayttaa. Itse koin pienta vahingoniloa, koska olin nukkunut hyvat younet ja ollut muutenkin edellisen illan hyvin rauhallisti (ts. kirjoittaen edellista postausta).

Torstaina Mi Calletan pihalla. Taa tytto, Jenifer, on aina tosi kiltti ja sopo ja ihana ja silla on aina vaatteisiin matchaavat hiuspompulat/pinnit paassa :')

Torstaina myos bailattiin!

Hugo (vas.) ja toisen pojan nimea en muista. Ovat joukon nuorimpia. Tuo Hugo on tosi arka, ei ikina tahdo osallistua leikkeihin muiden kanssa vaan hengaa vain ton toisen pojan ja veljensa kanssa. Hugo on aina myos tosi totinen, pari kertaa oon nahnyt sen hymyilevan. Oon pohtinut, etta onko taa sama kuin se, etta aina innostun eniten haasteellisista miehista, mut Hugo on kaikesta huolimatta mun suosikki. Aina sydanta lammittaa, jos saan sen hymyilemaan tai se puhuu mulle pari sanaa. Haluaisin voittaa sen luottamuksen kuin myos tietaa, miksi se on aina niin vakava ja hiljainen (sosiaalityontekija minussa tarkkailee lapsia valppaasti).
Eilen Mi Calletaan tuli kaksi uutta lasta, tytto ja poika. En aluksi tajunnut, etta olivat sisaruksia. Veikkaisin, etta poika oli ehka viisi vuotta, tytto kuusi tai seitseman. Tytto oli tosi itkuinen heti alusta asti, ja vietti koko aamupaivan Oceanen sylissa muista sivussa. Itse otin pojan "suojelukseeni", koska tama oli uusi eika tuntenut muita lapsia. Poika, Oswald, oli tosi sympaattinen, kiltti ja iloinen, tosin ehka hieman ujo. Paivan loppuun mennessa meista oli tullut hyvat kaverit. Kahdelta lapset paasivat kotiin. Sisarusten aiti tuli hakemaan Oswaldia ja taman siskoa, jotka aitinsa nahtyaan juoksivat innoissaan taman syliin. Aidilla oli paallaan jaatelomyyjan vaatteet. Jaatelomyyjat kavelevat ympari kaupunkia ja nousevat busseihin kaupittelemaan jaateloita noin kymmenen sentin kappalehintaan. Kukaan ei ikina osta. Aiti tervehti minua hymyillen ja kiitti. Oswald halasi minua kovasti ja kertoi tulevansa huomennakin. Katselin koulun portilta, kun he lahtivat kavelemaan poispain, tytto pitaen kiinni aidin toisesta kadesta ja poika toisesta. Lahdin vessaan itkemaan.
Ajoittain tulee naita tilanteita, joissa vain tuntee itsensa niin epareilun etuoikeutetuksi ja kokee syyllisyytta asemastaan maailmassa. Samalla kuitenkin tuntee tekevansa jotain hyvaa, vaikka vain antaisi aidille mahdollisuuden tienata paivan aikana muutama dollari perheensa elattamiseksi.
Palailen viidakkoreissun jalkeen. Kahden paivan tour, johon sisaltyy melontaa, hikingia, viidakkoon tutustumista, kaikki ruuat, kumisaappaat, yo viidakossa jne. maksaa 80 dollaria, mutta koska tuo on jotain, mita oon halunnut tehda tosi kauan, oon valmis maksamaan sen!
1 comment:
"Katselin koulun portilta, kun he lahtivat kavelemaan poispain, tytto pitaen kiinni aidin toisesta kadesta ja poika toisesta. Lahdin vessaan itkemaan."
Koko tuo selostus oli hienosti sanottu. Oot ihana, kultasydäminen ihminen. Mulla on kauhea ikävä.
Matta
Post a Comment